Vihdoinkin! Monen monta kertaa on ollut mielessä päivittää blogia, mutta mukamas en ole saanut sellaista toimintaa mahtumaan päiviini + muita tekosyitä. En voi uskoa, että edellisestä postauksesta on aikaa jo toukokuusta! Syksy tekee tuloaan ja ehkä sitä taas tulee tuijoteltua koneen näyttöä enemmän kuin kesäpäivinä. Vapaa-ajan ompelut ovat olleet vähissä. Töissä sitä saa tehdä päivittäin, vaikkakin yleensä yksinkertaisia korjaushommia. Olen viihtynyt siellä pukuvuokraamossa oikein hyvin; ympäristö on mukava ja siisti, ilmapiiri rento ja asiakkaat yleensä hyväntuulisia. Kolmas kuukausi on jo lopuillaan. Katsotaan tarinoinko työstä vielä enemmän, mutta nyt keskityn omiin projekteihini.
Omat ompelukset ovat tosiaan olleet lomalla, mutta sen sijaan minuun on iskenyt jokin kumma huonekalujen kunnostus- kärpänen. Kaikki lähti pienistä taittojakkaroista, jotka ostin Savonlinnasta kirpputorilta viime kesänä(?) ja joiden pinta kaipasi huoltoa. Käytän jakkaroita parvekkeella.
 |
Hioin pinnat kauttaaltaan puhtaaksi. |
 |
Ja sivelin ne lämpimän sävyn jättävällä puuöljyllä. |
 |
Sävyero |
Päätin jatkaa alkanutta putkea vastaavanlaisella työllä. Lahden kirpparilta löytyi keväällä kaksi puujakkaraa, jotka ovat tukevarakenteisia, mutta niiden maali- ja lakkapinnat olivat epätasaisia ja tahraisia. Sininen väri oli kuitenkin ihan jees.
 |
Hioin kaikki pinnat puhtaaksi. |
 |
Jalkaosaan sivelin antiikkiruskean petsin. |
 |
Kantta varten kävin ostamassa maalikaupasta maalin, jonka sävyn sain päätettyä lukuisten samankaltaisten joukosta. Tavoittelin vastaavaa kuin yhdessä vanhassa kotini jakkarassa, mutta tämä on kuitenkin hieman sinisempi. |
Lopputulos on mielestäni ihanan raikas. Vaaleansininen saattaisi yksinään olla liian lälly ja täytyykin miettiä, mihin käytän jäljelle jääneen maalin. Ruskea petsi antaa hyvää kontrastia ja rouheutta.
Sitten olisi vielä yksi isompi projekti, joka on ollut tiedossa jo varmaan muutaman vuoden. Sympaattinen munanmuotoinen nojatuoli, jonka veikkaan olevan 60-70-luvulta. Löysimme sen vanhasta talosta, jossa se on lojunut kauan suojaamatta ja sen haistoi. Aluksi meinasin säilyttää sen alkuperäisessä kuosissaan ja yritin puhdistaa sitä, mutta lopulta päädyin melko täydelliseen muuttumisleikkiin mahdollisen homeenkin vuoksi.
 |
Tuoli on rakennettu aika mielenkiintoisella tavalla. Istuintyyny on erillinen ja pohjan reikiin kiinnittyy metallijalat. |
 |
Ilman istuintyynyä jonkinlaisella verkolla päällystetty styroksipohja näkyy. |
Tästä nojatuoliprojektista on kuitenkin parempi tehdä ihan oma merkintänsä, joka sekin jakautunee kahteen osaan. Kuvia on aika paljon.. Sen siitä saa, kun jättää asioita rästiin.