Isompia Pöllöjä

Päivitetäänpäs nyt kerralla kaksi uutta Pöllöä tänne, kun näköjään viimeksi kaavoilla mainostamani uusi yksilö päätyi vain facebookin puolelle..
Piirsin tosiaan isomman version Pöllöstä, johon suunnittelin myös muutaman uuden toiminnon, koska minulle esitettiin toiveita mm. tarran käyttämisestä.

Taskuläpät ovat samanlaiset kuin pienemmässäkin Pöllössä mutta hieman suuremmat.

Nokka on nyt kolmiulotteinen ja avataan ja suljetaan tarralla. Näyttää kuin Pöllö nauraisi.

Myös taskupussi on hieman suurempi.

Toinen uusi toiminto löytyy siivistä. Koristenauhat ovat tarrakiinnitteiset ja niiden paikkoja voi vaihdella.

Tässä näkyy paremmin nokan tarrat.

Tähän Pöllöön suunnittelin nahasta leikattuja Pöllön nahkaisia eväspaloja, joita voi siis 1. syöttää Pöllön nokkaan

2. pujottaa siipien koristenauhoihin, jotka tässä on ommeltu kiinni päistä ja keskeltä. Nauhoihin voi pujottaa myös esim, hiuspinnejä säilytykseen.

3. Eväspaloja voi jemmata myös taskupussiin.

Tässä näkyy Pöllöjen kokoero: Iso Pöllö on n. 37 x 45 cm ja pienempi n. 30 x 32 cm.

Otan mielelläni vastaan palautetta Pöllöjen toiminnoista. Tarkoitus siis on, että toteutan siivet joko punaisen Pöllön tapaan tarrakiinnitteisillä koristenauhoilla tai keltaisen Pöllön tapaan koristenauhoilla ja eväspaloilla. Mutta muutosehdotuksia ja toiveita saa esittää! Tavoitteena on, että Pöllö voisi oikeasti soveltua lasten ensiopetuksen lisäksi myös terapia- ja kuntoutuskäyttöön. Siksi palaute on tärkeää, koska toimintaterapia tms ei ole minun omaa alaani.

Uusi ateljee

Jaahas, blogin puolella en vielä maininnutkaan, että työrintamalla tapahtunut muutos oli siis työhuoneen vaihdos! Työmatka puolittui ja myöskin etäisyys keskustaan on lyhyempi. Osoite on Askonkatu 13, 5.krs. Rakennus on entinen Upon liesitehdas, jonka vanhaa henkeä on säilytetty ja UPO-valokylttikin pyörii katolla. Päivitin myös blogin sivujen Yhteydenotto ja Saapumisohjeet.

Uusi ateljee on lähes kaksi kertaa entistä suurempi ja mahdollistaa näin monipuolisemman työskentelyn. Hankin myös lisää laitteita ja huonekaluja täyttämään tuota tilaa. Tein kirpputoreilta jälleen mahtavia löytöjä hyvään hintaan.

Tämän ihanan siron 50-luvun(?) sohvan löysin Tori-fi:stä. Verhoilu on ehjä ja runko ryhdikäs ja tosi hyvä istua.

Etsin perinteistä selkänojallista työtuolia satulatuolin vaihtoehdoksi ja Patina kierrätysmyymälästä valitsin kokeilemalla muiden joukosta tämän, josta sain hintalapun värin ansiosta 75% alennusta ja myöhemmin huomasin sen olevan Kinnarpsin tuoli! Hyvässä kunnossa, istuimen verhoilu on vain hieman kulunut.

Tämä vanha Yamaton ketjutikkisaumuri lähti mukaan ns tyhjennysmyynnistä könttähintaan mm. parin leikkurin ja mustan sovitusnuken kanssa.

Näkymää ikkunasta

Kuuntelen yleensä Radio Nostalgiaa.

Kirppislöytöjä nämäkin: seinänaulakko ja LP-levyt hienoilla kuvilla

Jännittävä viimeinen vaihe: maalausta varten laitettujen suojateippien irroitus

Ja tätä siis maalattiin: sermi sovitustilaa varten

Teimme sen alusta lähtien yhdessä moniosaaja isäni kanssa, jolle kunnia tosin enimmäkseen kuuluu.

Iskä keksi myös käyttää kulmien vahvistamiseen metallisia ikkunanvahvikkeita.

Samankaltaiset löytyvät tilan vanhoista ikkunoistakin.

Yhdessä osassa on myös poikkipuu, johon voi pujottaa esim. asusteita.

Silityspisteen lähellä katosta roikkuu koukku, johon löysin kirpparilta ketjun. Sen avulla on helpompi silittää esim. pitkän leningin helmaa, kun koko pukua ei tarvitse pyöritellä silityslaudan päällä.

Näkymä käytävän ikkunoista. Ateljeen ikkuna on oikeassa yläkulmassa.

Pari päivää näistä eteenpäin valmistui vielä pari juttua:

Leikkuupöydän yläpuolelle luikerteleva jatkojohto roikkuu kolmen kirpparilta löytämäni nahkavyön varassa.

Johdon toinen pää lepää seinäkoukussa.

Teline kangasrullaa varten

Sain siivottua nikkaroinnin jäljet ja sitten levitettyä maton sovitustilaan.

Nyt sopii sermin taakse vaihtamaan vaatteita ja sen jälkeen voi hipsutella peilin eteen.

Piirsin isomman version Pöllöstä, johon kokeilen myös paria toiminnallista lisäystä. Pysy kuulolla!

Alkukesän Pupusia, Pöllöjen huhuilua

Blogihiljaisuuteen hieman kuulumisia:
Tässä kaksi tilauksesta tekemääni Pupua, jotka ovat jo matkanneet uusiin koteihinsa.

Tämä sai nimeksi "Nette"

Pöllöjen osalta olen käynnistänyt markkinoinnin, jonka tuloksista voin toivottavasti raportoida sitten myöhemmin.. Jännitystä on ilmassa oikeastaan koko työrintamalla, uusia asioita ja muutoksia. Kerron niistäkin lisää sitten, kun varmistuvat. Mutta aika kyllä juoksee; minulla on ollut oma työhuone käytössä nyt tasan vuoden!

Tavallinen vakosamettihousuinen m.. nainen

Tässä nyt nämä viimeksi mainitsemani vakosamettihousut. Tumman värin vuoksi eivät ehkä näy kuvassa kovin hyvin enkä jaksanut kauaa säätää kuvaamisen kanssa.

Malli ei ole se perinteinen leveälahkeinen, en ole osannut elää sellaisten kanssa vuosiin. Pituutta halusin lahkeisiin reilusti.

Vanhoihin verrattuna korotin vyötäröä muutaman sentin, mikä lisää huomattavasti käyttömukavuutta kumartuessa ja istuessa, eikä vyötärökaitale purista lantiota.

En rajannut tätä kuvaa kokonaan, jotta bongaisitte uteliaan Pulmun.

Tässä näkyy paremmin kangas, joka on melko paksua vakosamettia ja väriltään kotoisa perusruskea.

Käänsin lahkeensuut oranssilla vinonauhalla, jotta ne jäisivät kevyeksi ja ihan näönkin vuoksi.

Samaa nauhaa käytin myös vyötärökaitaleen saumavaran huolitteluun

ja kankaan tukemiseen vyölenkkien kohdalla. (Nämä ideat nappasin vanhoista housuista.) Taskupussit tein ryhdikkäästä vuorikankaasta.

Housut ovat olleet jo käytössä ja mukavilta tuntuvat. Vaihtelua farkuille.
Ainiin, juuri kun myin ne kaksi Pupua, tuli tilaus uusista. Hienoa että niille on kysyntää!

Pääsiäiskauppoja

Nyt menivät sitten viimeisetkin jäljellä olleet valmiit Puput.

Punainen ruusu- Pupu nimikoinnilla "Kia"

Yellow Submarine- Pupu nimikoinnilla "Hilma"

Joten täytynee tehdä taas lisää, kunhan sopiva hetki löytyy. Myös uudet Pöllöt olisivat tervetulleita.
Tällä hetkellä työn alla on kuitenkin itselleni vakosamettihousut vanhojen pohjalta. Ja vielä 6 viikkoa käyn töissä teatterilla. Aurinkoista Pääsiäisen aikaa!

"Muoti on kuollut sellaisena kuin me sen tunnemme."

Otsikon lause on trendiasiantuntija Li Edelkoortin suusta ja peräisin tästä Imagen artikkelista: http://www.image.fi/image-lehti/muoti-on-kuollut-sellaisena-kuin-me-sen-tunnemme. Suosittelen lukemaan koko jutun, se on karua pohdintaa muodin elämänkaaresta. Ei minulla oikeastaan ole juttuun lisättävää tai kommentoitavaa, aika tyhjentävää. Mutta haluan uskoa siihen, että on vielä ihmisiä, jotka haluavat panostaa tuotteisiin, jotka ovat laadukkaita ja kestävät elämää. Koska sellaisia tuotteita itsekin haluan omistaa ja haluan valmistaa. Juuri se onkin yksi ominaisuus, joka kiehtoo vintagevaatteissa ja -asusteissa. Niin ja itse kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät seuraa muotia. Ehkä siksi, millaista se nykyään on.