Mekkounelmantäyttymys

Nyt olisi vihdoinkin jotain Tipua isompaa tuotosta esiteltävänä!
Pitkästä aikaa innostuin tekemään alusta lähtien vaatetta, kun päätin että tädin häihin täytyy saada se kauan haaveilemani 50-luvun tyylinen mekko. Lähtökohtina mallin suunnittelussa olivat niskalenkki ja leveä helma. Selailin avuksi kuvia kirjoista ja netistä, mutta loppujen lopuksi malli syntyi jostain oman pään syövereistä ja kankaan (Eurokankaan muuttoalessa pakan loppu) ja pitsin (omat varastot) löydyttyä. Päätin suosiolla piirtää tarkistettujen mittojen mukaan uuden peruskaavankin, jonka pohjalta sitten kuosittelin yläosan kaavat. Hameosaan käytin vanhaa täyskellon hameen kaavaa.

Kankaana ohut puuvilla, jonka sävyihin ihastuin

Pulmun apuun voi aina luottaa.

Niskalenkkiin tein kahden napin silmunapituksen tuppilosta, jota olen viimeksi tehnyt koulussa pakollisena harjoituksena ja ihme kyllä onnistuin nyt ensimmäisellä yrityksellä!

Pitsin tukiompelua

Takakappaleen kulmassa turvauduin käsinompeluun.

Tuppilosilmujen tukikiinnitys

Asukokonaisuuteen sopi mainiosti viime kesänä hankitut kengät

ja aikoinaan kirpparilta löytynyt samettijakku.

Mekon alla käytin ohutta poimutettua alushametta.

Ostaessani tätä kangasta löysin jo hauskan kankaan uuteen mekkoon. Mallikin syntyi siinä samalla aika pitkälle, ja sen pohjana voin käyttää tämän mekon kaavoja. Mutta katsotaan nyt, koska taas käyn uuden projektin kimppuun..

Päivityksiä

Nyt löytyisi vihdoinkin myös se portfolio ja päivitetty CV tuolta "Portfolio & CV"- osiosta! Siellä voi tutustua aiempiin tuotoksiini ja tänne blogin puolelle ilmestyy sitten niitä tuoreempia, toivottavasti pian..

Työpaikkalahjontaa

Meillä on töissä melkoisen usein tarjolla jotain herkkua, kenellä milloinkin on fiilistä tai aihetta tuoda. Viime viikolla annoin oman panokseni raparperipiirakalla ja jokaiselle työkaverille varta vasten suunnitellulla Tipulla. Piirakka maistui ja aikuiset naiset innostuivat leikkimään maskoteillaan. Yritin valita lintujen kankaat jokaisen värimieltymysten tai näkemieni vaatteiden mukaan, minkä lisäksi tämä mummo nimikoi Tiput varsi- ja ketjupistoilla. Linnut laulaa, kevät on saapunut!

Joululahjoja

Päätin olla stressaamatta joululahjoista ja lopputuloksesta tulikin sitten ihan hyvä. Osa oli ostettuja, osa itse tehtyjä, joihin syntyi äkillinen inspiraatio, kun olin sopinut tapaavani lahjojen vastaanottajia ennen aattoa. Kaikilla heistä on reiät korvalehdissä, joten pääsin jatkamaan neitoperhosilla aloittamaani korvakoruprojektia.

Biologiasta kiinnostunut ystävä sai myös perhoskorvikset, joiden siipiveikot tuovat mieleen yöperhoset, mutten tiedä mikä laji oikeasti on.

Kissoihin ihastunut ystävä saa kantaa mukanaan pinkkejä bilekissoja. Kuvat muuten ovat niitä nostalgisia 90-luvun pehmotarroja, joita kavereiden kesken vaihdeltiin.

Kolmannen ystävän tyyli on ehkä enemmän blingblingin suuntaan, joten materiaalit ovat myös erilaiset. Parittomien muovineppareiden ja hopealangan yhdistelmä tuo mieleeni tähtikuvion. Näitä koruja kannattaa kyllä käsitellä varoen, en tiedä kestääkö muovi esimerkiksi kovaa pakkasta tai napsahtaako hopealanka vielä poikki.

ps. Voin kertoa, että aiemmin mainitsemani neuletakkiprojekti on ollut jälleen jäähyllä. Katsotaan koska taas iskisi inspiraatio... Sen kohteet kun vaihtelevat.
Ja työt teatterilla ovat maistuneet oikein hyvin. On se sellainen oma maailmansa ja on hienoa saada olla osa sitä.